Anne Kamaja

Tunneilmasto

Syksy on alkanut ja monelle se on uuden alku. Joku aloittaa uuden työn tai harrastuksen ja toinen miettii, miten
kehittyä ammatillisesti. Joka tapauksessa monelle tahtotila on oppia jotain uutta. Elinikäinen oppiminen
lienee tälle yhteinen nimittäjä.

Olen itse viime aikoina perehtynyt tunneälyyn ja siihen liittyy olennaisesti tunneilmasto ja johtaminen.
Monen mielestä tunteet eivät kuulu työpaikalle, mutta itse olen siitä täysin eri mieltä. Eihän kukaan halua,
että heitämme aivot narikkaan, kun saavumme töihin, joten miten voisimme jättää tunteemmekaan kotiin?
Tunneilmasto on helppoa aistia ja se näkyy asiakkaille ja muille sidosryhmille. Kun vierailet uudessa paikassa,
voit heti tehdä tulkintoja työyhteisön tunneilmastosta. Ei siis turhaan sanota, että tunneilmasto on tiiminsä
näköinen.

Jokainen meistä vaikuttaa tunneilmastoon ja tunneilmasto ei ole pelkästään esimiehen vastuulla.
Johtamisella on kuitenkin suuri merkitys tunneilmastoon. Esimiehellä tulee olla kyky kohdata erilaisia tunteita
ja hän voi olla esimerkkinä työyhteisölle ja nostaa tunteet puheenaiheeksi. Toisaalta pienet teot kuten hymy,
katse ja tervehtiminen ovat hyvin helppoja sekä yksinkertaisi arkipäivän tekoja, joilla luodaan positiivista tunneilmastoa.

Viisaat työyhteisön jäsenet puhuvat tunteista ja hyvät esihenkilöt johtavat tunneilmastoa!
Minkälaista tunneilmasto sinä haluat rakentaa teidän työyhteisössänne?

Itsensä johtaminen

Työelämässä jokainen meistä johtaa itseään. Itsensä johtaminen ja itseohjautuvuus ovat piirteitä, joita työntekijöissä nykyään arvostetaan. Toisaalta sekin vanha toteamus on totta, että voidaksesi johtaa muita hyvin, sinun pitää ensin osata johtaa itseäsi.

Itsensä johtaminen on onneksi taito, jota voi kehittää.

Nykyään meidän ajastamme ja huomiostamme kilpailee moni asia. Eilen ajankohtaisessa ohjelmassa mainittiin, että oppilaiden ja opiskelijoiden keskittymiskykyä heikentää some. Erilaiset oppimisvaikeudet ovat lisääntyneet valtavasti. Eiköhän tuo sama ilmiö koske meitä aikuisiakin. Some pirstaloittaa meidän kaikkien ajankäyttöä ja sitä kautta itsensä johtamista.

Itsensä johtamisen kehittämiseen tarvitaan reflektointikykyä ja omien ajattelutapojen rehellistä kohtaamista. Aika ajoin onkin hyvä pysähtyä ja miettiä, mitkä ovat omat vahvuudet ja kehittymiskohdat. On hyvä välillä haastaa ja kyseenalaistaa omia ajatuksia, omaa tekemistä ja tottumuksia. Usein rajoitamme itse ajatuksiamme ja mahdollisuuksiamme.

Maailma on nykyään kovin hetkinen ja on tärkeää, että me olemme oman elämämme kuskina, ei kartturina. Näin ollen itsensä johtaminen on erittäin tärkeä taito. Itsensä johtaminen on oman ajankäytön johtamista siten, että suunnittelee, priorisoi ja aikatauluttaa tekemisensä.

Hyvä ja laadukas itsensä johtaminen tarkoittaa myös oman hyvinvoinnin huoltamista: syö hyvin, nukkuu riittävästi, liikkuu ja muistaa myös levon ja palautumisen tärkeyden. Sillä kuka muu sinusta pitää huolta, ellet sinä itse?

Mikä on Everything DiSC?

Erilaisuus on rikkaus työyhteisöissä, jos se huomioidaan ja sitä osataan käyttää oikein. Toisaalta jokaisella on kokemus, ettei erilaisuus ole aina helppoa. Everything DiSC on erilaisuuden sanoittamiseen ja ymmärtämiseen tarkoitettu erinomainen työkalu. 

Oman henkilökohtaisen, personoidun DiSC profiilin saat, kun teet itsearvioinnin. DiSC on tittelivapaa työkalu, joka laittaa jokaisen työyhteisön jäsenen toimitusjohtajasta toimihenkilöön samalle viivalle. DiSC ei arvota erilaisuutta – ei ole parempaa tai huonompaa – on vain erilaisia tyylejä. Lähtökohta on aina henkilön vahvuudet ja motivaatiotekijät sekä nostetaan näkyväksi kunkin kehittämiskohteet.

Kun tunnistat oman tyylin – vahvuudet ja kehittämiskohteet, on helpompi sopeuttaa omaa vuorovaikutus- ja käyttäytymistyyliä toisen tyyliin. Tätä kautta saadaan parempia, toimivimpia työyhteisöjä, ymmärrystä erilaisuuteen ja uskallusta olla eri mieltä, joka on elinehto työyhteisön ja yksilöiden kehittymiseen. Profiili puretaan valmennuksessa ja lähdetään ensin reflektoimaan omaa käytöstä, josta laajennetaan ymmärrystä toisiin. 

DiSC

  • Lisää ymmärrystä sekä kykyä tunnistaa oma ja toisen käyttäyttymis– ja vuorovaikutustyyli.
  • Auttaa tiedostamaan omat vahvuudet ja kehittämiskohteet omassa vuorovaikutuksessa.
  • Opettaa sopeuttamaan omaa tyyliä vastapuolen tyyliin.
  • Luo ymmärrystä ja kunnioitusta ihmisten erilaisiin vuorovaikutustyyleihin

Tutustu työyhteisön kehittäminen -valmennuksiimme!

Valmentava johtajuus keskiössä

Takana on erikoiset ajat Pandemian vuoksi. Seurauksena on muuttunut työelämän lainalaisuuksia, yhteisiä pelisääntöjä ja miten teemme töitä. Nyt olemme siinä vaiheessa, että etätyöstä siirrytään vähitellen hybridimalliin. 

Johtaminen on muuttumassa

Työyhteisön onnistumisen ja muuntautumiskyvyn kannalta johtaminen on ollut avainroolissa. Valmentavassa johtajuudessa on kaikki onnistumisen elementit kuten läsnäolo, kuuntelu, luottamus, palaute ja vuorovaikutus vain pari mainitakseni. On aivan selkeää, että vanhoilla johtamismalleilla hyvästä esimiehestä on tullut keskinkertainen. Jos et ole esimiehenä muuttanut mitään johtamisessa, tämä varmasti näkyy johdettavissa ja koko työyhteisössä. Viisaat organisaatiot ja hyvät esimiehet ovat johtamistaan muuttaneet. Hyvä näin!

Älä johda kaikkia samalla tavalla

Nyt, jos milloin, on tärkeää, että esimies kuuntelee ja on läsnä huomioiden johdettavien erilaisuuden. Joku tarvitsee tukea, joillekin jatkuva yhteydenpito voi olla jopa ahdistavaa ja koetaan luottamuksen puutteena, vaikket sitä tarkoittaisikaan. Tärkeää onkin kysyä, miten haluat, että johdan sinua? 

Esimiehisyys on mielestäni ammatti, jossa tiedät onnistuneesi, kun tiimisi tai johdettavasi kukoistaa. Johtaja on tiimiään varten. Jos tätä yksinkertaista lainalaisuutta ei ymmärrä eikä hyväksy, henkilö on väärässä tehtävässä. 

Kuitenkin valmentava johtaminen luo pohjan erinomaiselle työyhteisölle, jossa kaikilla on parempi työskennellä. Valmentava esimiehisyys on myös esimiehen oma kasvutarina ihmisenä, joka on erittäin palkitsevaa ja elinikäinen oppimismatka. 

Tutustu työyhteisön kehittäminen -valmennuksiimme ja valmennuspolkuumme!

Luottamus on kaiken perusta

Ennen lähestyvää kesää olen miettinyt, mikä asia on ollut pinnalla koko kevään? Tähän vastaus on yksiselitteisesti luottamus, joka on kaiken perusta.

Luottamushan on tunne, joka syntyy yhteisen tekemisen kautta. Luottamusta ei voi käskeä ja sitä joko on tai ei ole.

Luottamuksen syntyminen voi tapahtua hyvinkin nopeasti muttei aina.  Sitä voidaan kuitenkin rakentaa yhdessä ja luottamus on pohjana huipputiimeille.

Jos työyhteisössä ei ole luottamusta, jotain jää uupumaan. Luottamuksellinen ilmapiiri takaa, että vaikeistakin asioista pystytään keskustelemaan. Tämä ohjaa väistämättä siihen,  että ongelmia pystytään ratkomaan yhdessä ja ne eivät tunnu ylivoimaisilta. Ongelmien ratkominen tuo taas yksilölle ja koko työyhteisölle hallinnan tunteen. Asiat eivät kaadu päälle, vaikka olisikin hektistä ja muutoksia olisi paljon.

Hyvässä palautekeskustelukulttuurissakin luottamus on kaiken perusta. Tuolloin pystytään aidosti antamaan kollegalle palautetta, joka kuitenkaan ei ole helppoa.  Jos luottamusta ei synny, on vain pelkkää sosiaalista hyminää, joka ei vie organisaatiota tai sen jäseniä eteenpäin. Kehittyminen pysähtyy.

Miten sinä itse luot ja rakennat työyhteisössäsi luottamuksellista ilmapiiriä?

Tutustu myös työyhteisön kehittäminen -valmennuksiimme ja valmennuspolkuumme!

Palaute on peili

Palautteen saaminen on välttämätöntä kaiken kehittymisen ja osaamisen jalostumisen kannalta. Meistä jokainen tarvitsee palautetta, sekä kannustavaa tai rakentavaa.

Jokainen meistä reflektoi omaa toimintaansa ja osa meistä on siinä parempia kuin toiset.

Itsereflektoinnin lisäksi on hyvä saada toisten näkemys asiaan. Palaute on eräänlainen peili, jonka avulla voit havainnoida omaa käytöstäsi ja toimintaasi. Miten toimin ja miten kommunikoin? Missä voisin tehdä toisin?

Monesti kuulee, että organisaatioissa palautteenanto on huonoa. Toki näin voi olla, mutta sen ei pitäisi olla este sille, ettei palautetta anneta. Pikemminkin se on jo hyvä alku, ja sitä voi kehittää. Palautteenanto on taitolaji, jota voi harjoitella ja siinä voi tulla paremmaksi.

Myös palautteen vastaanottaminen on oma taitonsa. Jokainen voi miettiä itse, miten hyvin ottaa palautetta vastaan. Loukkaannunko palautteesta? Ohitanko sen kokonaan? Syytänkö palautteenantajaa? Mietinkö mieluummin, mitä palautteella haluttiin kertoa? Olenko aidosti avoin katsomaan peiliin ja ottamaan oppia siitä, mitä sieltä kuulen ja näen?

Ja jos et saa palautetta tarpeeksi, pyydä sitä aktiivisesti ja ole ainakin itse esimerkkinä! Palautteella voit vaikuttaa asioihin ja ihmisiin, jos haluat. Ja omaan toimintaasi.